Seili

Seili (ruots. Själö) on saari Nauvon pohjoisosassa, missä toimi vuosina 1619-1785 leprasairaala ja vuosina 1755-1962 mielisairaala. Leprasairaat eli spitaaliset asuivat saaren pohjoisosassa, joka silloin oli vielä erillinen pikkusaari, jonne kuljettiin soutuveneillä. Nykyisin Seilissä on Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Seilin nykyinen puukirkko on vuodelta 1733.

Seilin ruotsinkielinen nimi Själö merkitsee hyljesaarta. Själ on ruotsin kielen vanha muoto sanasta säl eli hylje. Nimi viittaa siihen, että saari on ollut hylkeiden asuttama ja vetänyt hylkeenmetsästäjiä puoleensa jo varhain. Esihistoriallisena aikana ensimmäinen rannikon tulokas, norppa, vaelsi meille viimeistään noin 9500 vuotta sitten. Arktinen grönlanninhylje levisi Itämeren pohjoisosiin noin 6000 vuotta sitten ja eli täällä ainakin 3000 vuoden ajan. Nykyisin ja jo keskiajalla yleinen harmaahylje oli silloin vielä harvinainen.

Hylkeitä on metsästetty Suomen rannikoilla aina kivikaudesta lähtien. Hylkeistä on saatu nahkaa, lihaa ja traania, joka oli merkittävä kauppatavara. Traaniöljy oli keksiajalla tärkeä vientitavara. Sitä vietiin suuret määrät Eurooppaan, jossa öljyä käytettiin mm. valaistukseen. Tämä kertoo laajasta hylkeenpyynnistä. Varsinkin Pohjanlahden alueella metsästettiin harmaahyljettä ja pyyntiin osallistui jopa tuhansia miehiä.

Hylkeenpyynti lisääntyi voimakkaasti keskiajalle tultaessa 1200-luvulla ja metsästyksen huippukausi ajoittuu 1700-luvulle. Keskiajalla hylkeenpyynti oli rannikolla tärkeä elinkeino, ja hyljekymmenyksistä on tietoja sekä Ahvenanmaalta 1330-luvulta että Pohjanmaalta ja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta. Käyttämällä eri pyyntivälineitä hylkeitä voitiin metsästää 9-10 kuukauden ajan vuodesta. Tärkein kuitenkin oli talvipyynti, joka tapahtui jäällä harppuunalla, myöhemmin kiväärillä ja Ahvenanmaalla myös hyljeverkoilla. Hylkeenpyynti oli tapa hyödyntää rospuuttoaikaa, jolloin muu kalastus oli vaikeampaa. Kevättalvella jään paksuus teki kalastuksen hankalaksi ja suurriistan ajo oli sattumanvaraista, mutta hylkeenpyynti oli varmaa.

Vanhimmat pyyntivälineet olivat hyljekeihäs ja harppuuna. Aikaa myöten pyyntivälineet paranivat ja monipuolistuivat, mutta harppuunaa on kuitenkin käytetty vielä tällä vuosisadallakin. Hylkeenpyytäjän perusvarusteisiin kuuluivat lisäksi keksi eli käks, puukko ja viime vuosisatoina myös pyssy. Pitkille metsästysretkille mentiin veneellä, jota voitiin työntää jäätä pitkin. Veneessä myös nukuttiin. Pyynnissä on käytetty apuna myös erityisiä hyljekoiria, jotka löysivät hylkeet hajun perusteella.

Seilin saarella vanhimmat merkit ihmisestä ovat jo pronssikaudelta (1500-500 eKr.). Saaren itäpuolella olevalla mäellä noin 30 metrin korkeudella sijaitsee kivistä ladottu pieni pronssikaudelle tyypillinen hautaröykkiö, jossa on joko ruumis- tai polttohautaus. Pronssikaudella olivat molemmat hautaustavat käytössä. Tällaiset hautaröykkiöt ovat melko yleisiä Suomen rannikon läheisyydessä Pohjois-Pohjanmaalta aina Viipurin lahdelle saakka

Hyljekoirat
Vaikka läheskään kaikissa hylkeenpyyntimuodoissa ei käytettykään koiraa, on hyljekoira ollut varsinkin kuuttien ja hylkeiden hengitysreikien etsinnässä välttämätön apu. Koska pyyntikulttuuri on ollut vahva, on johdonmukaista olettaa hyljekoirakantojen olleen hyvinkin vahvoja Pohjanlahden rannikoilla ja myös saaristomerellä.

Tänään

Seilissä on nykyisin vanhan mielisairaalan tiloissa Turun yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen alainen Saaristomeren tutkimuslaitos, jonka toimintaan kuuluu Itämeren ja erityisesti Saaristomeren alueen monitieteelliseen tutkimus. Tutkimuslaitos tarjoaa saaristotutkimusta tekeville tutkijoille majoitustiloja sekä toimitiloja ja välineistöä, sekä avustaa mahdollisuuksien mukaan näytteenotossa ja kuljetuksissa. Tutkimuslaitoksella tehtävä tutkimustyö toteutetaan yleensä yhteistyönä yliopiston muiden laitosten kanssa, mutta myös omia tutkimusprojekteja on vuosittain käynnissä.

Eri tapahtumista voi ottaa selvää Saaristomeren tutkimuslaitoksen nettisivuilta. Saarelle pääsee oman veneen lisäksi Merenkulkulaitoksen yhteysaluksella Nauvosta ja Rymättylästä.