Keskiajan Saaristomeri   ·   Lataa ohjelma   ·   Kohteet   ·   Sites
Henkilöstö   ·   Toteuttajat   ·   Yhteystiedot   ·   Linkit
Kuusiston linna
     Kuusiston linna: puutarha
Stentorpin lammasfarmi
Kappeliranta
Kuitian kartano
Paraisten kalkkikivi
Lenholma
Kassberget
Attu
Sattmark
Borgholm
Seili
Paraisten kirkko
Tammiluoto
Paraisten portti
Nauvon kirkko
Gullkrona
Jatulintarhat
     Jatulintarhat: Nimet
     Jatulintarhat: Kertomukset
     Jatulintarhat: Ajoittaminen
     Jatulintarhat: Sijainnit

Sattmark


Saaristomeren alueella on satoja kivikumpareita, joiden historia jää usein vierailijalle arvoitukseksi. Osa kivilatomuksista voi olla kallioille pystytettyjä purjehdusmerkkejä - kummeleita, osa kivisiä leivinuuneja parin sadan vuoden takaa ja sitten suuri joukko varsinaisia hautaraunioita. Hautaraunioita on lähes koko saaristomeren alueella, mutta suuri osa niistä keskittyy Paraisten, Nauvon ja Korppoon saaristoon.

Saaristossa on satoja pronssikauden (1500-500 eKr) ja rautakauden (500 eKr – 1150 jKr) hautoja, joista on maastossa näkyvissä erilaisia kivilatomuksia tai -raunioita tavallisesti kallioiden laella. Aikoinaan useimmat näistä kivilatomuksista oli sijoitettuna niin, että ne näkyivät kauas merelle toimien eräänlaisina merimerkkeinä ja merkkeinä siitä, että alue kuului jo jollekulle henkilölle, perheelle tai suvulle.. Raunioihin haudatut ihmiset kuuluivat väestöön, jotka asuivat sisäsaaristossa tai mantereella suurimman osan vuotta, mutta esimerkiksi kalastaneet, metsästäneet tai pyytäneet hylkeitä osan aikaa vuodesta. Vasta ruotsinkielisen asutuksen tulo keskiajalla aloitti laajamittaisen läpivuotisen asumisen saaristossa.


Yksittäisiä uudisraivaajia Paraisille ja muualle saaristoon saapui jo rautakauden lopulla, mutta ensimmäinen suurempi väestömuutto saaristoon tapahtui 1200-luvulla ja jatkui aina 1300-luvun puoliväliin asti. Siirtolaiset tulivat pääasiassa Keski-Ruotsista ja Ahvenanmaalta. Saaristo ei ollut ennen tätä muuttoliikettä autio, vaan se oli ollut jo vuosituhansia rannikolla asuvan suomalaisväestön riista- ja kalastusaluetta. Saaristossa asui uudisasukkaiden tullessa myös paikoin suomalaisväestöä, mutta varsin pian he sulautuivat siirtolaisiin ja näin saariston valtakieleksi tuli ruotsi.


Tänään

Sattmarkin kahvitupa sijaitsee Saaristotien varrella. Torpan rantaan pääsee myös meritse sillä kahvituvalla on oma laituri Sattmarkin sillan kupeessa. Kahvituvan rakennus on laivamiehen torppa 1700-luvulta. Kahvituvan edustalla on juhannussalko ja läheisyydessä on savi-olkimökkejä, joissa voi yöpyä. Pihapiirissä on taideteollisuuspuoti, jossa on myytävänä paikallisia tuotteita. Ympärisössä on useita vaellusreittejä ja luontopolkuja, joilla kulkija tavoittaa saaristomeren vaihtelevan luonnon ja kulttuurihistoriallisen ympäristön. Lisäksi osan reittiä voi edetä seikkailuhenkisesti pitkospuita pitkin ja köysien avulla.