Keskiajan Saaristomeri   ·   Lataa ohjelma   ·   Kohteet   ·   Sites
Henkilöstö   ·   Toteuttajat   ·   Yhteystiedot   ·   Linkit
Kuusiston linna
     Kuusiston linna: puutarha
Stentorpin lammasfarmi
Kappeliranta
Kuitian kartano
Paraisten kalkkikivi
Lenholma
Kassberget
Attu
Sattmark
Borgholm
Seili
Paraisten kirkko
Tammiluoto
Paraisten portti
Nauvon kirkko
Gullkrona
Jatulintarhat
     Jatulintarhat: Nimet
     Jatulintarhat: Kertomukset
     Jatulintarhat: Ajoittaminen
     Jatulintarhat: Sijainnit

Kappeliranta


Kappeliranta sijaitsee Kirjalan saaressa kapean salmen rannalla. Nykyisin kapea Nilsbysundin salmi ei enää ole purjehduskelpoinen, mutta keskiajalla salmi oli tärkeä vesiväylä, jota pitkin pääsi oikaisemaan Kuusiston piispanlinnaan tai rannikon suunnasta ulkosaaristoon pienillä saaristolaisaluksilla.

Kappelirannan kartanon omisti 1440-luvulta lähtien Naantalin birgittalaisluostari. Kirkon piirissä suurimpia maanomistajia olivat piispat, Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostari. Niiden omistuksessa oli enemmän maataloja kuin aatelistolla tai kuninkaalla.


Kartanoiden ja tilojen omistajat lahjoittivat maata kirkolle päästääkseen vanhuuden päiviksi kirkon hoiviin tai saadakseen rukouksia sielulleen. Kirkon maita hoitivat ja viljelivät vuokratilalliset. Naantalin birgittalaisluostari oli heti perustamisestaan lähtien (1440-luvulla) yksi Suomen suurimpia maanomistajia ja sen maaomaisuus kasvoi läpi koko keskiajan. !500-luvun uskonpuhdistuksen myötä luostarien toiminta lakkautettiin ja osa maaomaisuudesta palautui takaisin vanhoille omistajasuvuille ja osa kuninkaalle.

Paraisten Kappeliranta on saanut nimensä luultavasti siitä, että paikalla on sijainnut pieni puukappeli. Puukappeleita rakennettiin eri puolille saaristoa, koska näin taattiin saarien asukkaiden pääsy messuun myrskysäillä ja kelirikkoaikanakin. Katolisella kirkolla oli suuri valta ihmisten arkipäivään. Se määräsi mm. kuinka usein ja koska tuli käydä messussa, koska piti paastota ja jopa kuinka monta kertaa viikossa sai syödä lihaa.

Tänään

Kappelinrannassa toimii majoituspalvelu.

Kappelirannassa on edelleen jäljellä suuri luonnonkivistä muurattu kellari, joka on mahdollisesti keskiaikainen. Silloin kellari kuului Kappelirannan kartanolle. Kivikellarit olivat loistavia säilytyspaikkoja. Viileässä kivikellarissa säilyivät niin ruokatavarat kuin viinit ja oluetkin. Puolittain maan alla oleva holvattu kellari oli myös hyvä paikka arvotavaroille, koska kivikellaria ei tavallinen tulipalo pystynyt tuhoamaan. Kappelirannan osalta tämä voitiin todeta 1990-luvulla, kun kellarin päällä ollut puukartano paloi, mutta kivikellarit säilyivät koskemattomina.