Keskiajan Saaristomeri   ·   Lataa ohjelma   ·   Kohteet   ·   Sites
Henkilöstö   ·   Toteuttajat   ·   Yhteystiedot   ·   Linkit
Kuusiston linna
     Kuusiston linna: puutarha
Stentorpin lammasfarmi
Kappeliranta
Kuitian kartano
Paraisten kalkkikivi
Lenholma
Kassberget
Attu
Sattmark
Borgholm
Seili
Paraisten kirkko
Tammiluoto
Paraisten portti
Nauvon kirkko
Gullkrona
Jatulintarhat
     Jatulintarhat: Nimet
     Jatulintarhat: Kertomukset
     Jatulintarhat: Ajoittaminen
     Jatulintarhat: Sijainnit

Ajoittaminen

Koska jatulintarhoista ei ole löydetty mitään ajoittavaa materiaalia, niin niitä ole voitu ajoitta tarkasti. Suomessa jääkaudenjälkeisen merenpinnan laskua on käytetty epäsuorasti jatulintarhojen ajoittamiseen. Monet niistä tiedetään suhteellisen nuoriksi sen perusteella, että ne sijaitsevat vain muutaman metrin nykyisen merenpinnan yläpuolella alueilla, jossa maannousu on nopeaa. Pohjoismaissa on ajoitettu muutamia kymmeniä jatulintarhoja luonnontieteellisin menetelmin tutkimalla jäkälän kasvunopeutta ja kiviaineksen rapautumista.

Ruotsissa edellä mainituin tavoin tutkitut tarhat ajoittuvat 1450-1850. Ahvenanmaalla vastaava tutkimus on antanut varhaisempia ajoituksia: tutkittujen tarhojen on katsottu ajoittuvan rautakaudelle. Lisäksi jatulintarhoja on yritetty ajoittaa sen perusteella, minkälaisia muinaisjäännöksiä tai maalöytöjä niiden läheisyydestä on löydetty. Näin ei kuitenkaan saada aivan kiistattomia ajoituksia.

Vanhat jatulintarhojen ja muiden labyrinttien kuvat, joita on mm. käsikirjoituksissa, kalliopiirroksissa ja rakennuksissa on yleensä helpommin ajoitettavissa. Vanhin ajoitettu jatulintarhan kuva on syyrialaisessa Tell Rifa´atin keramiikkalöydössä, joka on ajoitettu vuoden 1300 eKr. tienoille. tutkituin jatulintarhakuvio on etruskilaisessa viinikannussa, joka ajoittuu 600-500 eKr. Kuvassa kaksi ratsastajaa näyttää karauttavan ulos jatulintarhasta, jonka käytävällä on sana truia. Kuva-aihe on yhdistetty Rooman ajan tunnettuun pyhään ludus Trojae ratsastusleikkiin.

Vanhin pohjoismainen ajoitettu jatulintarhakuva on islantilaisessa 1300-luvun käsikirjoituksessa. Jatulintarhakuvat ovat myös osa vanhaa kirkkotaidetta. 1400-luvulla Pernajan, Sipoon, Maarian, Korppoon ja Nauvon kirkkojen seinille on maalattu jatulintarhakuvioita. Suomen ainoa kiveen uurrettu jatulintarha on Merimaskussa Villivuorella, jossa on myös pronssikautisia röykkiöitä. Kuitenkaan piirrosta ei voida suoraan ajoittaa hautaröykkiöiden ikäiseksi. kalastus- ja metsästysmagiaa varten. Arkisemmissa kertomuksissa merimiehen rakensivat jatulintarhoja luppoaikoinaan.