Jatulintarhat

Jatulintarhat ovat kallioille tai maanpinnalle kivistä ladottu sokkeloita, joiden muoto on pyöreä tai pyöreähkö ja kivirivit tehty suunnilleen päänkokoisista kivistä. Kivirivien välisiä käytäviä seuraamalla päädytään joko umpikujaan rakennelman keskelle tai keskustan kautta uutta tietä uudelleen ulos. Kaikkia käytäviä kuljetaan, mutta vain kerran kutakin.

Umpikujaan päättymättömiä jatulintarhoja tunnetaan kahta tyyppiä, joissa on joko yksi tai kaksi reunalta alkavaa reittiä. Yhden kulkureitin jatulintarhoja kutsutaan ristikeskustaisiksi ja kahden kulkureitin jatulintarhoja munuaisenmuotoisiksi jatulintarhoiksi. Kolmas on umpikujaan päättyvä spiraali, mutta tällaiset ovat harvinaisia. Jatulintarhojen keskustaa ympäröi 7, 11, tai 15 kivikehää. Kehät ovat paikoitellen poikki tai yhdistyneet niin, että kehien väliin jäävää käytävää voidaan kulkea sisääntuloaukosta keskustaan ja päinvastoin. Halkaisijaltaan jatulintarhat ovat noin 10-12 metriä.

Monet jatulintarhoista sijaitsevat saarilla, joissa merenkulkijat ja kalastajat ovat yöpyneet tai muuten nousseet maihin. On epäselvää, onko ne rakennettu ajankuluksi tai muista syistä, mutta tutkimus on osoittanut, että niitä on käytetty erilaisiin leikkeihin tai rituaaleihin. Erilaiset paikalliset nimitykset antavat johtolankoja koskien käyttötarkoitusta.

Jatulintarhojen ajoittaminen on vaikeaa. On olemassa labyrintteja, joiden katsotaan periytyvän esihistorialliselta ajalta ja sellaisia, jotka ovat muodostuneet meidän ajallamme. Ulos rakennettuja jatulintarhoja on Euroopassa Brittein saarilta Venäjän Lappiin.

Brittein saarilla jatulintarhamaiset labyrintit rakennettiin turpeesta. Ruotsissa ja Venäjän Lapissa taas monet rakennelmat ovat nelikulmaisia kun taas Suomen kaikki jatulintarhat ovat muodoltaan pyöreitä. Niinkutsuttuja kenttälabyrintteja, jotka on rakennettu luontoon kivistä, on tavattu ainoastaan Fennoskandiassa ja sen vaikutusalueilla Venäjällä. Piirrettyjä tai kaiverrettuja labyrinttejä tunnetaan laajalti lähes ympäri maailmaa.